ilkkapollari56

"Huwitukseksi ja hyödytykseksi" - Suometar 1847

Suomettaren ensimmäiset numerot                                                                                                     

Aikaa kun eläkeläisellä on, yritän nyt hahmottaa jonkunlaisen kuvan 1800-luvun Suomen suuriruhtinaskunnasta selailemalla läpi Suometar-lehden kaikki varhaiset numerot. Kansalliskirjaston ylläpitämän digitaalisen arkiston ja tämän paljon parjatun internetin avullahan tämä onnistuu helposti.   

Suometar oli ehkä merkittävin suomalaisuusaatteen sanomalehti. Se ilmestyi 1847-1866, sen jälkeen Uuden Suomettaren ja viimein Uuden Suomen nimellä. Lehti syntyi Helsingin yliopiston piirissä. Sen muutaman sadan opiskelijan joukkoon ei 1840-luvulle tullessa ollut vielä ilmestynyt montaa suomalaisnimistä. Yhtä ensimmäisistä, parikymppistä Paavo Tikkasta oli jo koulupoikana alkanut kiinnostaa suomenkielisen sanomalehden perustaminen. Hän sai monet opiskelijatovereistaankin innostumaan asiasta. Tulinen puhe Savo-karjalaisessa osakunnassa vuonna 1844 johti sitten kaksi vuotta myöhemmin Suometar-lehden perustamiseen ja Paavon sen päätoimittajaksi. Katsotaanpa mitä toimituskunta, ’Oppiwaiset: A.E. Ahlqvist, D.E.D. Europaeus, P. Tikkanen ja Kandidati A Warelius’ uutuusjulkaisustaan lupasivat sen ensimmäisessä numerossa. Lehti ilmestyi tiistaina, 12. tammikuuta 1847:

’- niin on tämäkin Suometar omistawa kaiken lempensä ja rakkautensa Pohjantähden tienoilla asuwalle köyhälle mutta wakaiselle ja rehelliselle nuorukaiselle nimeltä Suomalaisuus.’… ’Tämän uuden Wiikko–lehden tarkoitus on lewitellä Suomalaisille sanomia Suomen asujamein yhteisiin haluihin ja tarkotuksiin koskewista asioista, ja taitoansa myöden jutella sekä huwitukseksi että hyödytykseksi.’ ’… Lehti annetaan Helsingissä jokaisena Tiistaina puolena arkkina hienoa paperia ja lehden myötä kerran joka kussakin kuukaudessa Lisä–lehti (koko arkki), Huwi-lukua sisällensä pitäwä.’

Tuohon aikaan luotiin 'Suomalaisuutta', joka Suomettaressa aina kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Suomen kielioppikaan ei ollut vielä kovin vakiintunutta, joten suuri osa lehden ensimmäisten numeroiden sisällöstä keskittyy ’oikeaan’ kielioppiin ja suomalaistettujen vieraskielisten sanojen oikean käytön edistämiseen. Samaan aikaan suomalaisille luotiin historiaa – sekä tutkittua että taruna ja runoina kerättyä. Ensimmäisiä numeroita lukiessa nousee mieleen ajatus siitä, että Ruotsin häpeällinen häviö Venäjälle Suomen sodassa oli meille loppujen lopuksi onnellinen tapahtuma, jos nyt sota tai varsinkaan häviö sellaista koskaan voi olla.

Ilkka Pollari

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän ilkkapollari56 kuva
Ilkka Pollari

Lienee kuitenkin viisainta jatkaa kirjoittelua näillä kommenteilla sen sijaan, että avaisi aina uuden aiheen. Tässäpä toinen juttu koskien Suometar-lehden ykkösnumeroa, tammikuu 1847.

12.1.1847 – suomen kieltä luomassa

Jatketaan vielä Suomettaren ykkösnumeron selailua. Lehden tilaus 10 kappaleen erältä (jonka tilatessaan sai vielä yhden lehden ilmaiseksi) maksoi puolitoista ruplaa (nykyrahassa n 35 €). Tieto ei siis ollut ilmaista, joten asiakassegmenttinä on varmasti ollut suomalaisuusaatteesta innostunut ja varakas kaupunkiväestö. Kieli kuulostaa aika vanhalta, mutta eipä siihen aikaan suomea vielä useinkaan paperille präntätty. Kirkon julkaisuja oli toki, mutta maallisempaa tekstiä toistaiseksi vielä vähän. 13-vuotias nurmijärveläinen Aleksis Stenvall oli jo päässyt Helsinkiin kouluun. Kanteletar oli jo kansissa, samoin ns. Vanha Kalevala, mutta nykyisin tunnetun Kalevalan ensipainosta vielä odoteltiin. Toisaalta, eihän tuo 1847 niin kaukana menneisyydessä ole. Sinä vuonna syntyi esimerkiksi isoäitini isä, Juho Tuuri.
Katsotaanpa Googlesta näiden parikymppisten ’Oppiwaisten’ tietoja: August Ahlqvistin kasvatti äiti, kuopiolainen piika Sofia Ahlqvist. Isäksi on näköjään tunnustautunut kenraali ja vapaaherra Johan Mauritz Nordenstam, josta liiton jälkeläinen ei käsittääksemme juuri tiennyt tai välittänyt. Parhaiten Ahlqvist tunnetaan tietysti Kiven murskaajana, Seitsemän veljeksen lyttääjänä, mutta moneen rakentavaankin hommaan tämä kirjallisuusmies ja runoilija ehti, Savolaisten laulun sanoittaja.
Myös Savitaipaleen kirkkoherra on näköjään valikoinut kiihkeän rakkautensa kohteen lähipiiristä. Tämän arvostetun pappissuvun perillisen ja pappilan karjapiian liitosta on syntynyt D. E. D. Europaeus, omituinen ja epäitsekäs, hankalaksikin mainittu kulttuurin kerääjä ja tutkija, kielen kehittäjä.
Varelius oli taas papin poika Tyrväältä, lahjakas ja ahkera. Ensimmäinen suomenkielinen tietokirja ’Enon opetuksia luonnon asioista’ syntyi jo opiskeluaikana, mutta hän kynäili muutakin, esimerkiksi komedianäytelmän ’Vekkulit ja Kekkulit’. Häntä mainitaan Suomen tietokirjallisuuden isäksi.
Paavo Tikkanen, talollisen poika Savitaipaleelta, oli varmaan toiminnan päällikkö ja moottori. Jonkunhan piti potkia rivitoimittajia ruotuun dead-linen painaessa päälle… Hän oli lehtimies, runoilijakin ja suomalaisuusaatteen vaikuttaja, Tikkasen vaikuttajasuvun kantaisä.

Käyttäjän Matti-JussiPollari kuva
Pollari Matti-Jussi

Ihmeellinen on ajan riento! Miespolvet vaihtuvat unholaan ennenkuin selkänsä ehtii kääntää, mutta toisaalta nuo kummalliset ajat 171 vuotta sitten ovat niin lähellä. Kaivelepa lisää näitä herkkuja!

Käyttäjän ilkkapollari56 kuva
Ilkka Pollari

Kiitos palautteesta, seitsemän muuta kirjoitelmaa löytyy jo täältä US:n Vapaavuorosta!