ilkkapollari56

"Huwitukseksi ja hyödytykseksi" - Suometar 1847 Nro 5

2.2.1847 – ’Mintähden ja sentähden’

  Suomettaren viidennestä numerosta löytyy kirja-arvostelu teoksesta ’Mintähden ja sentähden – kysymyksiä ja wastauksia luontoon liittywistä asioista’. Jutun kirjoittajaksi on Kansalliskirjaston kopioon lyijykynällä merkitty Warelius (josta käytän muotoa Varelius, Tyrvään Varilan kylältähän tuo sukunimi on otettu).  Kyseessä on saksalaisen lääkärin Otto Ulen kirjoittama ja hänen joensuulaisen kollegansa Samuel Roosin kääntämä kirja.

Tähän julkaisuun liittyy pieni kummallisuus: Ulen ’Warum und weil’ on internetistä löytämieni tiedonmurujen perusteella julkaistu Berliinissä vuonna 1869. Miten Joensuun piirilääkäri Roos on siis voinut kääntää ja julkaista samannimisen Ulen teoksen jo yli 22 vuotta aiemmin? Netissä Ulen ensimmäiseksi teokseksi mainitaan ’Das Weltall’, 1850. Onko niin, että Roos on saanut ’Warum und weil’in raakakopioita käsiinsä jollakin opintomatkoillaan…? Roosin mainio teos löytyy lähes kokonaan digitoituna google/books tietokannasta. Roos selittää selkeällä suomen kielellä monia luonnontieteen ilmiöitä, useimmat nykytieteenkin valossa varsin oikein. Monenlaiset asiat saavat teoksessa selkeät selitykset, esimerkiksi  ’kemisti’, jollaiseksi tämän kirjoittajakin tunnustautuu:

’Kemistaksi (Chemista) kutsutaan niitä Tieto- ja Taito-Miehiä, jotka kappalien aineellista jakailemista harjoittavat, ja alkuainetten waikutuksia keskenänsä koittelewat. Erottain saawat he metallia, niitä pitäwistä kiwistä, märköä, taikka happoa wedestä ja kokoon panemalla murukultaa (Aurum musivum) tinasta ja rikistä, Sinoberia (Cinnabari) eläwästä-hopiasta ja rikistä j.n.e.’

Suomettaren varsin laajan ja pääosin myönteisen arvion on luultavimmin kirjoittanut Antero Varelius. ’Mintähden ja sentähden’ muistuttaa tietysti paljon hänen opiskeluaikoinaan julkaisemaa ’Enon opetuksia’ luonnontieteen selityskirjaa. Tästä syystä hän uskaltaa myös kritisoida käännöstä, Roos kun on ottanut käyttöön keksimiään uudissanoja tietämättä tai välittämättä Vareliuksen ’Enon opetuksissa’ lanseeraamista termeistä.  

Viimeisen sivun pikku-uutiset yllättävät jälleen: Varakirkkoherra Lauri Romelt on onnistunut suomalaisuusaatteen varjolla ujuttaa Aamu-lehteen  asiallisen näköisen, mutta melko päättömän kertomuksen ’löytämistään’ riimukirjoituksista. Sama juttu on sitten ilman kritiikkiä napattu Suomettareen. Jutunpätkän lopuksi Romelt tietysti mainostaa mistä ja millä hinnalla teostaan  ’Muinaisuuksia, riimi-kirjoitusta ja muinais-tähtitietoa’ voi ostaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Suomessa on vielä 1800-luvulla ilmeisesti ollut melko niukat julkaisualan palvelut ja kustannustoiminta. Oliko selvinnyt näistä tiedonhippusista se, kumpi kirjoitus on ollut ensin, suomenkielinen vai saksankielinen? On mahdollista suomeksi kirjoitettujen kirjoitusten osalta, että niille on haettu julkisuutta kääntämällä jollekin tunnetummalle kielelle.