ilkkapollari56

"Huwitukseksi ja hyödytykseksi" - Suometar 1847 Nro 7

16.2.1847 nro 7 – valon nopeus ja Enon kappeli                    

  Vielä kaukaisen kevään odotusta helpottamaan on Varelius kirjoittanut pienen sadun kevään hitaasta tulemisesta. Se onkin kaunista suomen kieltä, eläinsatu kovan talven keskellä, todellinen pieni helmi. Siinä maalaiset, varis, korppi ja petolinnut suivaantuivat Suomeen pyrähtäneiden muuttolintujen iloisesta ja tyhjänpäiväisestä livertelystä ja nokkivat varoitukseksi hengiltä kevään ensimmäisen pääskyn. No eipä tämä isku tietenkään voinut kevään ja kesän tuloa estää. Korpit kavereineen saivat pitkät nokat ja alkoi ihana kesä. Mikä oli tarinan opetus? Toivossa on hyvä elää. Suuret nälkävuodet, jolloin kesät jäivät kokonaan tulematta, olivat vielä lähes 20 vuoden päässä.  

Varelius päättää ’Mintähden ja sentähden’ arvionsa muutaman suoranaisen virheen esille tuomiseen: ’Auringon säteitten sanoo hän wiipywän, auringon ja maan wälillä, 7 tai 8 lerkkausta (sekuntia); tämä pitäisi oleman minuutia.’ Tämän hän osoittaa selkeällä laskelmalla. Aika tarkka valon nopeuden arvo on ollut näköjään jo käytössä. Katsotaanpa Googlesta, milloin valon nopeudelle on saatu jonkunlaista arvoa… Galilein lyhdynsammutuskokeissa se ei vielä onnistunut…  Aha, tanskalainen Römer, 1676, ja britti Bradley sata vuotta myöhemmin ovat tarkkailleet Jupiterin kuiden pimennysaikojen poikkeamia ja määrittäneet vaiheittain varsin oikein tämän merkittävän suureen.

Myös Ulen käyttämää normaali-ilmanpaineen määritelmää Varelius arvioi kriittisesti, silloin ei ehkä vielä hahmotettu ilmanpaineen normaalia vaihtelua, vaan ’ilmapatsaan painoa’ merenpinnan tasolla pidettiin luonnonvakiona.

Varsinainen kritiikki kohdistuu kuitenkin kirjoittajan käyttämään suomen kieleen. Sehän vasta haki muotoaan, siitä kertoo seuraava: ’Se puoli-h sanojen lopuilla (Slut-aspiration), joka näihin saakka on jätetty warsin merkitsemätä`, mutta jonka arwoa nykyisin on ruwettu huomaamaan – jota muutamat owat osottaneet h:lla, toiset –’:lla, toiset niin kuin mekin -`:lla, jolle` sopisi antaa nimeksi: Kowe`  - tämä Kowe` eli` puoli-h on T:ri Roosilta enimmästi` muutettu joksikuksi Kerakkeeksi: t:ksi, n:ksi ja k:ksi esim. Ihmet, Kylwäjällen, ei saak, käydät, paikoin osotettu ’:lla, paikoin jätetty osottamata`, esim. Lukialle, jakaa (inf.), ole. Tämä huikentelewaisuus on ruma ja sopimatoin Kirjantekiän muutoin kiitettäwälle tarkkuudelle`, joka koko kirjassa osoitaksen.' Minä olen tässä vähäisessä kulttuurityössäni ollut Roosiakin huikentelevaisempi jättäessäni loppu- ja välihenkosmerkit sitaateista kokonaan pois. Loimaan hautausmaalla lienee siis rauhatonta, kun ’Sepän Antti’ Varelius pyörii haudassaan. Netistä muuten löytyy mainio yläkouluille suunnattu aineisto tästä hengen miehestä. Googlatkaapa vaikka: ’Varelius oppimiskokonaisuus’.

Yritän lisäksi nopeuttaa omaa työtäni ja helpottaa mahdollisen lukijankin urakkaa myös muuttamalla sanojen tai asioiden tärkeyttä korostavat h a r v e n n u k s e t lihavoinneiksi.

Löytyihän sieltä ’Hiippakuntain sanomia’ palstaltakin sentään jotain kiinnostavaa: ’Enon kappelissa on, wiimeis kuun 10:nä päiwänä kirkonmeno laiminlyöty; tämä tulee maailmalliselta oikeudelta tutkittawaksi’ Mikä lienee syynä enolaisten raskaaseen laiminlyöntiin? FMI:n nettisivujen säätila-arkiston mukaan ainakaan Helsingissä ei tuona päivänä ollut tulipalopakkasta (Kaisaniemi: min -3’C, max 0’C), joten todennäköisesti Enon seudullakin on ollut melko leutoa. Eivätkä kaikkeen tottuneet enolaiset sään takia jumalanpalvelusta pitämättä olisi jättäneet, siitä olisin melko varma. Kirkkoherran tai pastorin äkillinen sairaus voisi tietenkin olla syynä tilaisuuden peruuttamiseen, mutta veikkaisin kuitenkin avainhenkilöiden olleen vain tukevasti juovuksissa. Nykyaikana tällainen inhimillinen hairahdus voitaisiin varmaan -  piispan nuhteiden jälkeen – painaa villaisella. Mutta 1840-luvulla ajat olivat toiset. Tapaus vaati perinpohjaisen tutkimuksen, oikeudenkäynnin ja rangaistukset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän SuhonenAntti kuva
Antti Suhonen

Bloginkirjoittajan oma ote ja tyyli näissä "lehtikatsauksissa" näköjään varmistuu, mainiota!

Käyttäjän Matti-JussiPollari kuva
Pollari Matti-Jussi

Ihmeellinen on vauhti, jolla ’miespolvet vaipuvat unholaan’ ja jolla kaiken kehityksen rattaat ovat pyörineet. Hyvä että kaivelet esille näitä muistutuksia.