ilkkapollari56

"Huwitukseksi ja hyödytykseksi" - Suometar 1847 Nro 14

6.4.1847, nro 14     juurten etsintää Aasiassa       

  Poimin tähän yhteyteen Europaeuksen uuvuttavasta runo-opista vain sen lähes viimeisen, rohkaisevan kehotuksen: ’Ei siis muuta, kuin että kelle waan Jumala on runon tekoon neroa ja halua antanut se kohta harjoittelisi tehdä omasta päästänsä…’  Useinhan tämän lehden palstoilla myös varoitellaan tällaisesta omavaltaisesta runoilusta. Ahlqvistin, kirjailijanimeltään ’Oksanen’, linja on ollut Europaeusta jyrkempi. Ahlqvist itse kirjoitti paljon - muutakin kuin ainoan kestohittinsä, Savolaisten laulun.

Pikku-uutisissa saadaan tietoa M. A . Castrénin Siperian retkistä: ’Hänen on täytynyt wiettää koko talwen pahanpäiwäisissä majahökkelissä, sawulta, pakkaselta ja kaikilta muilta tämänlaisten asuinpaikkojen pahoilta ahdistettuna, eikä aurinkoa ole kahteen kuukauteen nähnyt.’ Hänen uskotaan sairastumisestaan huolimatta tuovan paljon arvokasta tietoa Suomen kielen alkuperästä ja arvosta. Suomalaiselle hitaudellemme on tässäkin esimerkki, kuinka paljon woimallinen isänmaan-lempi ja luja halu woiwat uhrauttaa, ja Suomen kielen wapauttamista epäilewille ja estelewille, mitkä siiwet tämä kaikkine heimokielineen saa, jahka Castréni waan kerkiää kotiin palata.’ Castrén, yksi kansainvälisesti merkittävimmistä tiedemiehistämme (mm. 14 eri kielen kieliopin kirjoittaja), palasi keuhkotaudin, punataudin ja keripukin riuduttamana kotiin vasta pari vuotta myöhemmin, 1849.

Tietoa koulujen perustamisesta kantautuu Suomen kaukaisemmistakin osista, lähinnä kirkonmiesten pitämistä pyhäkouluista. Joskus maallikotkin ovat uskaltautuneet karttakepin varteen: ’…ja me tiedämme, Puhoksen sahalla Kiteen pitäjässä myöskin sen walaistun isännän työmiesten ja alustansa lapsille yhellaisen koulun perustaneen.’  

Hienoa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija