ilkkapollari56

"Huwitukseksi ja hyödytykseksi" - Suometar 1847 Nro 18

4.5.1847, nro 18         Sähkö, lieke ja flogiston

  Emanuel Roos kirjoittaa napakan vastineen Vareliuksen arvioon ’Mintähden ja Sentähden’–kirjasta. Selkeästi suivaantuneenakin hän asettelee sanansa tarkasti. Hän kiittelee Suometarta arviostaan muka vuolaasti ja perustelee sanavalintojaan pontevasti. ’”Liekkeen” nimeä en ollut nänynnä enkä kuullunna kirjaistani kirjoitellessa, ja jos olisin nähnytkin, niin en olisik ottanunna, sillä se merkitsee sanasta sanaan wanhanaikaista ”Phlogiston” ja wiepi sillä tawalla mielen wäärällen tielle. ”Sähkö” jos ei muutoin niin sopiwakaan ole, niin on kuitenkin siitä hywä, että harhaan ei johdatak.

1700-luvulla vallinneiden teorioiden mukaan Flogiston oli näkymätöntä ainetta, joka ilmeni tulena, kuumuutena tai valona. Vuosisadan lopussa Cavendishin ja Lavoisierin kokeet auttoivat heittämään Flogistonin lopullisesti kanalan taakse ja Roosin ’Sähkö’ päihitti Vareliuksen ’Liekkeen’ nopeasti.

’Kaasun’ ja ’Höyryn’ erot Roos käsitti myös paremmin kuin Varelius. Nykyään kaasu ja höyry ovat selkeästi eri asioita ainakin meille luonnontieteen tunneilla hereillä pysyneille (mutta entä muille?). Tätä purkaessaan Roos muistuttaa arvioijaansa, ’Enon opetusten’ kirjoittajaa, ikänsä tuomasta auktoriteetista: ’Puheenparren erinlaiset omat ottamat itse kussakin paikkakunnassa eiwät ole yksien miesten muuteltawat. Minä olen seurannut näitä johtoja ja kaikkinaisen-kotoni kieltä, niistä saaden kaasun paremmaksi kuin höyryn ennen kuin Eno olikaan eläwissä.’ Eno, kuten ehkä muistatte, viittaa Vareliuksen omaan ’Enon opetuksia’ teokseen.

Myös aspiraatioiden eli henkosten merkinnästä Roos on Vareliuksen kanssa eri mieltä:  ’Kowimman soimauksen Neitonen antaa wiimmeiseksi moittien minua huikentelewaiseksi, joka moitet ei taida muuta kuin polttaa sydäntäni. Olen kuitenkin kokenut asettaa t, n, k, niihin paikkoihin kuihin sopiwat seuraawan sanan alku-kirjaimen suhteen, sillä net owat kielessä perustetut, ja lujetaan hywältä lukialta, jos niitä ei kirjoitetakkaan, owat myös paremmat kuin tuo Renwallilta ongittu ähkäileminen, jota nyt Koweeksi tahdotaan kutsua, mutta ei anna lukialle mitään selwää.’

Roos oli aivan oikeassa! Naureskelinkin tätä jäykkää Kove-käsitettä jo numeron 7 kohdalla. 

Ulkomailta: ’Pritanniasta ja Irlandista pakenee kansaa joukottain muihin maihin kowan köyhyyden tähden.’ Jutun mukaan elintarvikkeiden haltijat panttaavat niitä yhä korkeampien hintojen toivossa. Maahan oli uutisen mukaan kuitenkin alettu saada taloudellista tukea, jolla on hankittu viljaa ja ’…erinomattain perunoita niin paljon, että owat halwentuneet. Ahneet saawat nyt wähemmän hinnan waroistansa, tämä lienee heille suurempi rankaistus, kuin näkeminen ihmisten surkeimpaa loppua, josta usian hengen olisiwat taitaneet pelastaa’

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija