ilkkapollari56

"Huwitukseksi ja hyödytykseksi" - Suometar 1847 Nro 20

18.5.1847 Nro 20 – Luontoa ja Turun ylioppilasvappua

  Fredrik ’Riekko’ Polén, jonka esittelin numero kymppiä arvioidessani, kertoo jälleen runonkeruuretkestään. Hän on tovereineen päässyt Pieksämäelle: ’Tammikuun kolkosti punottawa aurinko painohen niin urhoollisesti jäälleen yöksi piilemähän. Somaa oli katsella sen wiimeisiä jäähmettyneitä ilta-säteitä, kuinka ne sammuen ja sammuen puiden wapisewilta, liewiältä tuulen hengeltä liikutetuilta latwoilta hiljasin waipuiwat alas luotehen, sieltä kotwan wielä kullitin koko lännen ja maallekin lewittäen sulan tuhansille karwoille wälähtelewän peitteen.’  Luonnonkuvauksen kiemuroiden takaa paljastuu ainakin hyvä yritys elävään luontokuvaukseen. Yritykselle kannattaa nostaa hattua. Oikeaa ja sujuvaa suomen kieltä ei tuolloin ollut vielä olemassa.  

Toisinaan Polénkin onneksi malttaa jättää pahimmat tekstikiemurat ja osuu lähemmäs maalia:  ’…sillä Pieksämäki ei ole mikään ruma pitäjä. Näiden harjanneiden wälilöitä samoessasi tulet taas kulkemaan läpi jylhiä kuusikko- ja koiwu-korpia ynnä muita lakeita saloja, joilla lirisewäin puroin sekä pauhuwain koskeinkin warreilla korwasi kuulee rantasiwin piipinnän ja muidenkin lintuin monenäänisiä wisertelemisiä’. Hienoa, kaunista!

Kotimaan pikku-uutiset kannatti taas lukea: ’Turun Lukion nuoriso ei ole enää tänä wuonna niin kuin ennen ollut Kewätkedolla Wapun-päiwää wiettämässä leikeillä ja kisoilla liehuwan lippunsa alla. Lieneeköhän tosi että tullaan wuosi wuodelta ykstotisemmikis, niin etteiwät huoli nuoretkaan huwituksesta, waan istuwat aamusta iltaan kirjainsa wieressä muristen kuin ukko Horatius…’ Mikä lienee ollut Turun ylioppilaiden kampanjan tarkoitus ja mikä sen lopullinen kesto? Itse uskon, että meno Aurajoen rannalla ja Vartiovuorenmäellä on vappuna 1847 ollut loppujen lopuksi ihan normimeininki. Kevään voima on, kuten hyvin tiedetään, vastustamaton.  

Tarkistetaanpa kuitenkin hieman: Wikipedian mukaan Vartiovuorella on vietetty ylioppilasvappua vasta vuodesta 1919 lähtien. Todennäköisempi remupaikka on siis ollut Kupittaan puisto, josta nyt, mm. Auratum-asuntojen nettisivulla kerrotaan: ’1600-luvulla Kupittaan ottivat omakseen Turun Akatemian opiskelijat. Traditioksi muodostui Floran päivän piknik, joka myöhemmin vaihtui vapun juhlintaan.  1700-luvulla alueella alkoi kylpylätoiminta. Hoitojen lisäksi kylpylässä oli huvituksia, ja Kaivosalissa tanssittiin joka ilta. Huvittelu- ja virkistyskeidas Kupittaanpuistosta muodostui 1800-luvulla, kun ”paseeraamisesta” ja ”pallonlyönnistä” tuli suosittuja harrastuksia.’ 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.