ilkkapollari56

"Huwitukseksi ja hyödytykseksi" - Suometar 1847 Nro 24

22.6.1847nro 24  –  runo-oppia ja uskoa

  Suomettaren toimittajat jaksavat numerosta toiseen jatkaa Gottlundin – heitä reilusti vanhemman ja kokeneemman kansatieteilijän ja kielimiehen - mollaamista. Juhannusnumerossa tälle annetaan selkeitä neuvoja siitä, mikä on oikeaa ja hyvää runoutta: ’Suomme myös Gottlundin heittämään pois muukalaisen laulutawan, erinomattain kuin se niin onnettomasti tahtoo onnistaa, ja käsittämään omaa niin erinomaisen suloista runonlaulua niin kuin olemme osoittaneet lehdissämme 11, 13 ja 14.’ Gottlund oli ilmeisesti kirjannut muistiin ja julkaissut muunkin muotoista kuin tuota iänikuista Kalevalan nelipolvista trokeeta. Ja sitä eivät Suomettaren ’lönnrotilaiset’ hyväksyneet: ’Ympäri Europan kuuluisat karjalan runot Kalewalassa ja Kantelettaressa, joista ei mitään sellaista kahtalaisuutta löydy, pitääwät aina puolensa paljoa paremmin kuin huonot Sawolaisten tekemät runot Wäinämöisessä ja missä hywänsä’. Gottlundilla oli hyvä ja yksinkertainen periaate: kieli kirjoitetaan niin kuin se puhutaan. Pahaksi onneksi hän muodosti kielensä  savon murteeseen, mikä ei kelvannut muille äidinkielen tekijöille. Mutta vähällä oli, ettei nykysuomi olisi ’viäntäytynyt’ kulkemaan Savon rataa. 

Pienestä irtokommentista löytyy vielä lehdelle harvinainen uskontoon liittyvä heitto: ’Eriskummaisesti ahtautunut on niiden niin kutsuttujen herännäiden eli köyrettiläisten (Pietist) usko, kuin he pelkääwät ymmärryksen ja maallisen wiisauden sekä opin olewan uskolle wajennukseksi.’ Suomen herätysliikkeet olivat syntyneet 1700-luvulla, mutta eivät olleet sadassa vuodessa vielä selvästi jakautuneet eri ’lahkoiksi’. Herännäisyyden tunnetuimman saarnamiehen, Paavo Ruotsalaisen (1777-1852) kerrotaan muuten tokaisseen Snellmanille:  ’Työ philosophit teette saman selevän Roamatusta ko sika pottuhalmeesta’.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.